Koiran tavarat

Ostettu:

• Juoma- ja ruokakuppi

• Talutin

• Kaulapanta

• Lelu

• Nimikyltti pantaan

Ostettavana:

• Ruokaa

• Peti

• Autoon häkki
• Kynsisakset

Koiran hyvät ruuat:

• Applaws

• Acana

• Orijen

• Flatazor

• J & V

• Profine

Koirarotu

Roduksi olen valinnut Welsh corgi pembroke . Tyttöpentu ja nimeksi tulee windi

Pentua varten rahaa

Tässä koko ajan keräilen koiraa varten rahaa. Onneksi minulla on noin 2 vuotta aikaa kerätä rahaa ja samalla myydä ylimääräisiä koirantavaroita pois ja niistäkin saada rahaa.

Jos sais kuukaudessa säästöön pistettyä 20-80€ eli se tekis vuodessa noin 960€. Kahdessa vuodessa se on 1920€

Rahaa menee seuraaviin asioihin:

• Koiranpentu       900€

• Ruoka                50€

• Yksi rokotus      63€
• Toinen rokotus  63€

• Madotus            15€

• Koiran tavarat    50€

• el käynti n.          55€

• Vakuutus            500€
• Harrastus           65€

_________________________
1761€

Nämä mihin menee rahaa niin on noin hintoja, kun tarkkaa hintaa ei tiedä.

Tällähetkellä rahaa on kasassa jo 108,50€

1761€ - 108,50€ = 1652,50€

1652,50€ on vielä kerättävänä rahaa !!!

Koira

Minä meinaan koiran kanssa harrastaa ainakin tokoa, näyttelyä/match Show:ta.

Koiran kanssa tulen käymään 3-5 kertaa päivässä lenkillä. 2 15min, 1 1h, 1 2,5h ja 1 3h lenkkejä.

Koirani joutuu olemaan kotona yksin alle 9h päivässä. 

Opetan seuraavat käskyt koiralle:

• Istu

• Maahan

• Paikka

• Hae

• Odota

• Irti

• Tule

Mielelläni ottaisin tyttökoiran ja sen nimeksi tulee windi

Match show

Match show on leikkimielinen eläinnäyttely, johon tavallisista näyttelyistä poiketen voivat osallistua kaikenikäiset ja -rotuiset eläimet, myös sekarotuiset.
Match show'ssa eläimet jaetaan kilpaluokkiin iän, koon, näyttelykokemuksen tai esittäjän iän perusteella. Ilmoittautuminen tapahtuu yleensä paikan päällä.
Match show'ssa eläimiä ei arvostella rotumääritelmien mukaan, sillä se on sekarotuisten kohdalla mahdotonta. Arvostelut perustuvat yleensä eläimen kuntoon ja käyttäytymiseen sekä esittäjän ja eläimen väliseen yhteistyöhön. Virallisia arvostelusääntöjä ei ole, joten arvosteluperusteet saattavat vaihdella paljonkin.

KOIRAT

Suomessa ei ole 1.1.2001 jälkeen saanut osallistua typistetyllä koirilla match show'hun kuten muihinkaan koirakilpailuihin. Koirien on myös oltava rokotettuja. Rokotusten on oltava kunnossa viimeistään kaksi viikkoa ennen tapahtumaan osallistumista ja jos jokin rokotus puuttuu koira ei pääse osallistumaan, joten rokotustodistus on otettava mukaan.

WIKIPEDIA

Koiranäyttely

Koiranäyttely on näyttely, jonka tarkoitus on palvella puhdasrotuisten koirien jalostusta. Koiranäyttelyssä rodun asiantuntijat, ulkomuototuomarit, arvioivat koiria suhteessa rotumääritelmään. Rotumääritelmä sisältää kuvauksen koiran ulkomuodosta, luonteesta ja liikkumisesta.
Näyttelyiden historia ulottuu kauas, muutaman vuosisadan päähän Isoon-Britanniaan, jossa ensimmäiset näyttelyt järjestettiin. Suomen ensimmäinen koiranäyttely järjestettiin 1800-luvun lopussa. Edelleen näyttelyt ovat keskeinen osa vuonna 1889 perustetun Suomen Kennelliiton toimintaa. Vuosittain Kennelliitto järjestää kuitenkin vain yhden näyttelyn, perinteisesti joulukuun alussa järjestetyn Voittaja-näyttelyn Helsingissä. Tämän lisäksi Kennelliitto isännöi satunnaisesti suuria kansainvälisiä voittajanäyttelyitä, joita ovat muun muassa maailman voittaja (viimeksi Suomessa 1998), Euroopan voittaja (viimeksi Suomessa 2006) sekä Pohjoismaiden voittaja (viimeksi Suomessa 2009).
Koiran arvostelun lisäksi koiranäyttely on myös sosiaalinen tapahtuma, jossa näyttelyharrastajat tapaavat toisiaan, kasvattaja voi seurata kasvattiensa kehittymistä ja nuoret koiranäyttelyharrastajat, junior handlerit voivat mitellä taidoistaan rotukehien ulkopuoleisissa junior handler -kilpailuissa.
Koiranäyttelyssä koirat arvioidaan ensin roduittain. Rodun sisällä koirat on jaoteltu sukupuolen ja koirien iän sekä mahdollisen muun menestyksen mukaan eri luokkiin. Ikäryhmittäin kilpaillessa jokainen koira saa erillisen laatuarvostelun, jonka jälkeen jokaisessa luokassa sijoitetaan luokan neljä parasta koiraa. Sukupuolittain valitaan paras uros ja paras narttu, jotka tämän jälkeen kilpailevat rotunsa parhaan (ROP) ja vastakkaisen sukupuolen parhaan (VSP) titteleistä. Rotunsa paras jatkaa näyttelypäivän päätteeksi ryhmäkilpailuun, jossa kilpailevat keskenään kaikki kyseisen FCI-roturyhmän rotujen parhaat koirat. Ryhmäkilpailussa sijoitetaan neljä parasta. Ryhmäkilpailun voittaja jatkaa kaikkien rotujen näyttelyssä vielä kilpailua näyttelyn kauneimman koiran tittelistä. Näyttelyn kauneimman koiran valintaan (Best in Show, BIS) osallistuvat kunkin roturyhmän parhaat koirat (10 kpl), joista neljä parasta sijoitetaan.

ARVOSTELULUOKAT

Koirat arvostellaan roduittain. Joidenkin rotujen (mm. villakoirat, tanskandogit) kohdalla eri muunnokset (karvanlaatu, koko, väri) arvostellaan erikseen. Arvostelu suoritetaan seuraavissa luokissa:

• Pentuluokka PEN, 5-7 kk (vain pentunäyttelyissä) ja 7-9 kk (epävirallinen)
• Junioriluokka JUN, 9-18 kk
• Nuorten luokka NUO, 15-24 kk
• Avoin luokka AVO, yli 15 kk
• Käyttöluokka KÄY, yli 15 kk (koetulos tai käyttövalion arvo vaaditaan)
• Valioluokka VAL
• Veteraaniluokka VET, yli 8 vuotta

Laatuarvostelun ulkopuolella, rotukohtaiset:

• Paras uros/narttu -luokka PU/PN ( osallistumisoikeus luokassaan sijoitetulla, Sertifikaatin arvoisella palkitulla koiralla)
• Kasvattajaluokka KAS (saman kasvattajan neljä koiraa vähintään yhdestä yhdistelmästä, palkittu laatuarvosanoilla ERI tai EH)

Ryhmäkilpailut:

• BIS-kasvattajaluokka BIS-KAS (rotunsa parhaille kasvattajaryhmille)
• BIS-veteraaniluokka BIS-VET (rotunsa parhaille veteraaneille)
• Ryhmän paras -kilpailu RYP (rotunsa parhaille)
• Best in Show BIS (ko. näyttelyn ryhmäkilpailun voittaneelle)

Näyttelyssä valitaan myös BIS-veteraani ja -kasvattajaryhmä. Rodun erikoisnäyttelyssä sekä pentunäyttelyissä voidaan valita myös BIS-pentu.

LAATUARVOSTELU JA KILPAILULUOKKA

Kukin koira arvostellaan ensi oman rotunsa ja arvosteluluokan mukaisesti. Tällöin koira saa laatuarvostelun. Laatuarvosteluun kuuluu kirjallinen arviointi ja laatumaininta, joka osoitetaan seuraavin värinauhoin:

• Erinomainen ERI = punainen
• Erittäin hyvä EH = sininen
• Hyvä H = keltainen
• Tyydyttävä T = vihreä
• Hylätty HYL = harmaa
• Ei voida arvostella EVA = ruskea

• Sertifikaatin arvoinen SA = vaaleanpunainen

Hylätyn arvostelun voi saada koira, joka poikkeaa selvästi rotumääritelmästä esimerkiksi koon, purennan tai kivespuutoksen vuoksi. Myös vihaiselle tai huonosti käyttäytyvälle koiralle voidaan antaa hylkäävä maininta. Ruskean nauhan saa koira, joka häiritsee arvostelua siinä määrin, että tuomari ei voi koiraa arvostella (hyppii, puree, on arka eikä anna koskea). Mikäli koiraa on korjailtu keinotekoisesti ja tuomarilla on syytä epäillä vilppiä, hän voi antaa maininnan ei voida arvostella tai poistaa koiran kehästä.

Laatuarvostelun jälkeen on kilpailuluokka koirille, jotka ovat saaneet maininnan erinomainen. Neljä parasta koiraa laitetaan paremmuusjärjestykseen. Kilpailuluokan järjestys osoitetaan seuraavilla värinauhoilla:

• 1 = punainen
• 2 = sininen
• 3 = keltainen
• 4 = vihreä

Tuomari voi halutessaan antaa koirille myös laatumaininnan SA. Sen voi saada vaikka joka koira, mutta joskus sitä ei saa kukaan. Kilpailuluokan sijoitus sekä SA edellyttävät pääsyn PN (paras narttu) tai PU (paras uros) -luokkaan.

ERILAISET NÄYTTELYT

Näyttelyihin voivat osallistua koirat, jotka ovat Suomen Kennelliiton tai jonkun muun FCI:hin kuuluvan tai sen tunnustaman kenneljärjestön rekisterissä. Suomessa voimassa olevan typistyskiellon mukaisesti 1. tammikuuta 2001 jälkeen syntyneet typistetyt koirat eivät saa osallistua näyttelyihin tai kokeisiin. Näyttelyihin ei voi myöskään osallistua kivesvikaisen, vaarallisesti aggressiivisen tai antidoping-säännöksen vastainen koira.
Koiranäyttelyt voivat olla kansainvälisiä näyttelyitä, joissa kilpaillaan kansainvälisestä sertistä, cacib:sta. Kansalliset näyttelyt voivat olla kaikkienrotujen näyttelyitä, ryhmänäyttelyitä (tietylle FCI:n roturyhmälle/roturyhmille) tai jonkin rodun erikoisnäyttelyitä. Virallisten näyttelyiden lisäksi järjestetään match show -kilpailuja eli mätsäreitä, jotka ovat epävirallisia näyttelyitä eivätkä toimi Kennelliiton alaisuudessa. Niihin saavat osallistua myös sekarotuiset ja rekisteröimättömät koirat.
Voittaja-näyttely järjestetään kerran vuodessa Suomessa. Siellä kunkin rodun paras uros ja narttu saavat Voittaja-tittelin, esimerkiksi vuoden 2005 parhaan titteli on V-05. Lisäksi junioriluokkien voittajat, laatuarvostelulla erinomainen, saavat JV-tittelin. Pohjoismaiden Voittaja -näyttely järjestetään vuorovuosin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Näiden kilpailujen voittajat saavat PMV- ja PMJV-tittelit.

SERTIFIKAATTI JA VALIOITUMINEN

Tuomari voi antaa rodun parhaalle urokselle ja nartulle sertifikaatin. Mikäli rodun parhaat koirat eivät voi sertifikaattia vastaanottaa (esim. PU1 on jo valio) siirtyy se seuraavaksi parhaalle koiralle, joka sen voi vastaanottaa. Koiralle voidaan hakea valion arvoa, kun se on saanut kolme sertifikaattia kolmelta eri tuomarilta, ja vähintään yksi niistä on saatu koiran ollessa yli 24 kk vanha. Lisäksi voi olla rotukohtaisia koetulosvaatimuksia (käyttökoirarodut). Kansainvälisessä näyttelyssä koiran on mahdollista saada kansainvälinen sertifikaatti, CACIB.

Koiralla on mahdollista saavuttaa Suomesta koiranäyttelyistä seuraavat valionarvot (käyttökoiraroduille pätee eri säännöt):

• FIN MVA eli Suomen muotovalio, kolmella sertifikaatilla palkittu koira. Kaikkien kolmen sertin tulee olla eri tuomareilta(vähintään yksi serti on pitänyt saada sen jälkeen kun koira on täyttänyt 2 v.)
• C.I.B eli Kansainvälinen muotovalio edellyttää neljä CACIB:ia vähintään kolmesta eri maasta, kolmelta eri tuomarilta.

Valionarvot ovat maakohtaisia ja koira voi valioitua täten eri maissa. Mikäli koira jo on jonkin maan muotovalio, vaaditaan siltä vain yksi sertifikaatti yli 24 kk iässä (sekä mahdolliset lisävaatimukset) Suomessa. Koiran on mahdollista saavuttaa kansainvälisen valionarvo.

WIKIPEDIA

Toko

Toko on lyhenne sanasta tottelevaisuuskoe, mutta tarkoittaa myös tottelevaisuuskoulutusta. TOKO-kokeessa arvioidaan koiralle opetettujen asioiden hallintaa sekä koiran ja ohjaajan yhteistyötä.
Tottelevaisuuskoulutusta voi suositella kaikille koirille rodusta riippumatta. Koulutuksessa on tarkoitus parantaa ja vahvistaa ohjaajan ja koiran välistä yhteistyötä, opettaa koiralle hallittua käyttäytymistä ja ohjaajalle oikeanlaista koirankäsittelytaitoa. Tottelevainen ja iloinen koira on omistajansa hallinnassa yllättävissäkin tilanteissa. Lähes joka paikkakunnalla järjestetään koirien tottelevaisuuskoulutusta, johon ovat tervetulleet kaikki rokotetut, yli 4 kk ikäiset koirat rodusta riippumatta.
Kilpailuihin tähtäävä tottelevaisuuskoulutus aloitetaan usein jo pienenä pentuna ja ensimmäisenä pennulle opetetaan oikea kontakti ohjaajaan. Pennulle opetetaan jo myös hyvin varhaisessa vaiheessa korkeampien luokkien liikkeitä, kuten ruutua ja tunnistusnoutoa, jotta niistä saataisiin mahdollisimman varmat ja koiralle stressittömät liikkeet sen siirtyessä ylempiin luokkiin.

SÄÄNNÖT

Tottelevaisuuskokeessa on neljä kilpailuluokkaa; alokas-, avoin-, voittaja- ja erikoisvoittajaluokka. Luokat lyhennetään ALO, AVO, VOI ja EVL. Alokas- , avoin- ja voittajaluokassa noudatetaan kansallisia sääntöjä, kun taas erikoisvoittajaluokassa on voimassa kulloinkin säädetyt FCI:n kansainväliset tottelevaisuuskoesäännöt.
Kulloinkin voimassa olevat tottelevaisuuskokeiden säännöt voi tilata Suomen Kennelliitosta (SKL) tai ostaa koepaikalta.

ARVOSTELULUOKAT & LIIKKEET

Alokasluokassa suoritetaan seuraavat liikkeet, joiden suoritustapaa arvioi tuomari.

• Luoksepäästävyys: Ryhmäliike, jossa koira ja ohjaaja ovat heille osoitetussa paikassa rivissä. Koira on kytkettynä ja istuu tai seisoo ohjaajan vasemmalla puolella, muttei ole käskynalainen. Tuomari lähestyy koiraa edestä ja käsittelee koiraa. Koiran tulee sallia käsittely ollen rauhallinen ja rentoutunut.
• Paikalla makaaminen (2 minuuttia): Suoritetaan ryhmäliikkeenä. Koirat ovat rivissä, jossa on 3–6 koiraa, n. 3 metrin välein. Ohjaajat käskevät koirat maahan ja poistuvat heille osoitettuun paikkaan noin 20 metrin päähän koirista. Koirien tulee maata rintamasuunnassa. Ajan tultua täyteen ohjaajat palaavat koirien viereen ja käskevät koiran perusasentoon.
• Seuraaminen kytkettynä: Koiran pitää seurata ohjaajan vasemmalla puolella taluttimen kiristymättä. Tuomari tai liikkeenohjaaja ohjaa koirakkoa antamalla käskyjä kääntyä oikeaan tai vasempaa, tekemään täyskäännöksiä, pysähtymään tai juoksemaan. Pysähdyttäessä koiran tulee istuutua perusasentoon ilman erillistä käskyä. Kaikenlainen poikkeaminen toivotusta ihannesuorituksesta alentaa arvosanaa. Ihanteellisessa seuraamisessa koira pitää yllä kontaktia ohjaajaansa ja työskentee oikealla etäisyydellä motivoituneesti ja tarkasti.
• Seuraaminen taluttimetta: Kuten seuraaminen taluttimessa, mutta ilman talutinta.
• Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: Liike alkaa seuraamisella (n. 10 m), jonka jälkeen ohjaaja käskee koiran maahan jatkaen itse kulkuaan (n. 10 m) pysähtymättä. Ohjaaja palaa koiran viereen ja käskee sen perusasentoon. Koiran kuuluisi mennä käskyn saatuaan nopeasti ja liikkeensuuntaisesti maahan.
• Luoksetulo: Ohjaaja jättää koiran istumaan poistuessaan sen luota hänelle osoitettuun paikkaan (n. 15 m) ja kutsuu koiran luokseen perusasentoon tai eteen istumisen kautta vasemmalle sivulleen.
• Seisominen seuraamisen yhteydessä: Liike alkaa seuraamisella (n. 10 m), jonka jälkeen ohjaaja käskee koiran seisomaan jatkaen itse kulkuaan (n. 10 m). Ohjaaja palaa koiran viereen ja käskee sen perusasentoon. Koiran olisi tarkoitus pysähtyä käskyn saatuaan nopeasti ja liikkeen suuntaisesti seisomaan.
• Estehyppy: Ohjaaja käskee koiran hyppäämään esteen yli itsestään poispäin ja käskee koiran seisomaan esteen toisella puolella. Ohjaaja kiertää esteen (kummalta puolelta estettä tahansa) ja asettuu koiran viereen ja käskee sen luvan saatuaan perusasentoon. Esteen korkeuden tulee olla noin koiran säkäkorkeus.
• Kokonaisvaikutus: Myös koirakon tekemä kokonaisvaikutus arvioidaan. Tuomari kiinnittää huomiota koiran ja ohjaajan yhteistyöhön, sekä siihen, työskenteleekö koira iloisesti ja halukkaasti.

Liikkeet pisteytetään pisteillä 0; 5; 5,5; 6; 6,5; 7; 7,5; 8; 8,5; 9; 9,5 ja 10. Jokaisella liikkeellä on oma kerroin; mitä vaativampi liike, sen suurempi kerroin. Mikäli liikkeellä on suuri kerroin, sen kokonaisvaikutus yhteispisteissä on suurempi, kuin pienikertoimisella liikkeellä.Tokoa voi harrastaa minkärotuinen koira vaan, myös sekarotuinen.

ETENEMINEN TOKOSSA

Avoimessa-, voittaja- ja erikoisvoittajaluokassa liikkeet vaikeutuvat asteittain osan liikkeistä korvautuessa toisilla. Koira saa siirtyä ylempään luokkaan saatuaan yhden 1. tuloksen, eli yli 80 % maksimipisteistä. Koiran on siirryttävä seuraavaan luokkaan viimeistään saavutettuaan kolme 1. tulosta alemmassa luokassa. Kolme 1. tulosta saavutettuaan koira saa koulutustunnuksen, ALO-luokan koulutustunnus on TK1, AVO-luokan TK2 ja VOI-luokan koulutustunnus TK3. Korkeimman, eli erikoisvoittajaluokan koulutustunnus on TK4, mutta tässä vaiheessa suurin osa koirista saavuttaa samoilla tuloksilla tottelevaisuusvalion arvon.
Koira saa Suomen tottelevaisuusvalion arvon (FIN TVA), kun sillä on kolme 1. palkintoa tottelevaisuuskokeen erikoisvoittajaluokassa kahden eri palkintotuomarin arvostelemana ja laatuarvostelussa virallisessa näyttelyssä vähintään maininnan 'hyvä'.
FIN TVA saa Pohjoismaiden tottelevaisuusvalion arvon saatuaan 1. palkinnon erikoisvoittajaluokassa kahdessa muussa Pohjoismaassa.
Ulkomainen koira saa Suomen tottelevaisuusvalion arvon, kun se on oman maansa tottelevaisuusvalio ja saa yhden erikoisvoittajaluokan 1. palkinnon Suomessa.

WIKIPEDIA